Mitä leikki kehittää ja mitä se lapselta vaatii?

Mitä tiedät jo leikistä? Mitä uutta olet viimeaikoina oppinut? Mitä asioita leikistä korostaisit? Mitä kaikkea leikki kehittää? Entä mikä on mahdollista varhaiskasvatuksen arjessa tai kotona? Mikä puolestaan haastaa? Aloitetaan kuitenkin toisenlaisesta ympäristöstä. Eri aloilla työskentelevät aikuiset: Millaista teillä on arkisissa palavereissa ja neuvottelupöydissä? Sekä tutkimuksissa että monen kokemuksissa toistuu tuttu kaava: Kukin pyrkii tuomaan yhteiseen... Continue Reading →

Vinkit etäopiskelijan arkeen

Rajaa edes jotakin - aikaa, paikkaa tai sisältöjä Niputa samankaltaiset ja yhteensopivat puuhat Siirtymät ja kiinnittyminen kuntoon Aloita tärkeimmästä - siitä, mikä ainakin täytyy saada tehtyä Erilaisia opiskeluvinkkejä löytyy kirjallisuudesta ja netin syövereistä melkoinen määrä. Tässä joitakin keskeisimpiä poimintoja oman tutkimukseni pohjalta. Lopussa vielä otteita monimuoto-opiskelijoiden kokemuksista. Näistä voi olla hyötyä etä- ja monimuoto-opintoja suorittavalle... Continue Reading →

Sisäinen motivaatio ja ulkoiset vaatimukset – hyvikset ja pahikset? [Metamotivaatio]

Pohdintaa motivaatiosta ja koetuista vaatimuksista – ulkoisista, sisäisistä ja sisäistetyistä. Niin ja yhdestä hiihtoreissusta. Jaottelu sisäiseen ja ulkoiseen voi olla ihan toimiva ilmaus arkikielessä, mutta jos sitä pysähtyy hetkeksi miettimään, niin se ei olekaan ihan selkeä. Stereotyyppinen kahtiajako menee suunnilleen tähän tyyliin: Sisäinen motivaatio on sitä, että on henkilökohtainen sisäsyntyinen palo tiettyyn toimintaan. Ulkoinen motivaatio... Continue Reading →

Aikuinen lentokoneleikissä – hallinta ja ajelehtiminen toimijuuden muotoina

Muistan vuosien (tai vuosikymmenten) takaa erään leikkitilanteen, jossa aikuinen organisoi lasten leikin uuteen kuosiin. (Tapahtumat voi kuvitella kotiympäristöön, varhaiskasvatukseen tai esi- ja alkuopetuksen leikkimaailmakontekstiin sen mukaan, mihin ne luontevimmin itsellä asettuvat.) Lapset olivat järjestelleet tuolit ympyrän muotoon lentokoneen matkustamoksi ja valmistautuivat ”lähtöön”. Aikuinen huomasi lasten idean lentokoneleikistä ja innostui siitä. Hän kaivoi esiin välineistöä (tarjottimia,... Continue Reading →

Elämisen näyttämöt, standpoint ja ihmisen yksilöllisyys

POIMINTOJA LEKTIOSTA, OSA 2 Elämisen näyttämöt "Arkielämää jäsentävä subjektitieteen käsitteistö kuvaa, että ihmisen arki muodostuu osallisuuksista tietyillä ajankohtaisilla elämisen näyttämöillä ja liikkumisesta näiden näyttämöiden välillä (Dreier, 1999, 2011; Holzkamp, 2016; Suorsa, 2014). Näyttämöitä ovat esimerkiksi koti, työpaikka, opiskelupaikka, harrastusryhmä ja niin edelleen. Kukin osallisuus pitää sisällään omat arkirytminsä, ehkä velvollisuuksia, arvoja, arvostuksia, millä tavalla elämän... Continue Reading →

Toimijuus ja arjen kudelma

Kun koululaiset suunnistavat liikuntatunnilla ruokakauppaan ja muita poimintoja lektiosta ja sen ympäriltä. Mistä väitöskirjassa olikaan kyse? POIMINTOJA LEKTIOSTA (Peltola, 2022b), OSA 1 ”Väitöskirjan yhteenveto-osa, se varsinainen kirja, hahmottelee toimijuuden kokonaisuutta, toimijuudelle muotoutuvan tilan edellytyksiä arjessa.” Vastaus otsikon kysymykseen lyhyesti: Kyse on toimijuudesta ja tilasta. Ihmisen perustarve on olla toimija, eli hallita jollain tavalla oman elämän... Continue Reading →

Etäily tekee arjen kudelmasta samanaikaisesti tiheää ja haurasta

MEDIATIEDOTE, VÄITÖS 12.8.2022, Maria Peltola Linkki väitöskirjaan: http://urn.fi/urn:isbn:9789526233482 Moderni teknologia luo mahdollisuuksia sovittaa yhteen elämän eri osa-alueita, kuten opiskelu, työ ja perhe-elämä. Teknologiavälitteisessä arjessa voimme olla kehollisesti läsnä yhdessä paikassa ja teknologian välityksellä kiinnittyneenä yhteen tai useampaan muuhun toimintaan tai keskusteluun. Etäyhteyksien välityksellä siirtymät paikasta ja asiasta toiseen ovat nopeita. Kiinnittymistä yhteen asiaan ei tarvitse... Continue Reading →

Tästäkin on kysymys

Halutaan ostaa lisämuisti. Vaikka ei olisi opiskellut kasvatus- ja opetusalaa, moni on varmasti kuullut, että oppimista ei enää ajatella tiedon kaatamisena passiivisten vastaanottajien päihin. Tuttua on ehkä myös ”tietokonesanaston” eli usein tietojenkäsittelyä kuvaavien termien soveltaminen oppimisen kuvaamisessa: Nykyoppija prosessoi tietoa, tallentaa pitkäkestoiseen muistiin ja niin edelleen. Mutta mutta, sitten tulee aina jokin mutta. Oman tutkimuksen... Continue Reading →

Siirtymät, struktuurit ja sohvan houkutus

Pieni alustus: Vaikka tässä kuvaan hektistä arkea ja rivien välissä huokailen kiirettä, niin ajattelen kuitenkin, että on melkoista etuoikeutta, että arki ruuhkautuu. Ydinkäsite on mahdollisuus/ toimintamahdollisuus (possibility for action) ja toisaalta myös osallisuus (participation). On asioita ja elämisen näyttämöitä, joissa olla osallinen. Jos niitä ei olisi, näyttäisi arki aika toisenlaiselta. Sohva Nopeasti miettien muistan kolme... Continue Reading →

Pidä blogia WordPress.comissa.

Ylös ↑