Tietoa tutkijasta

Tässä blogissa yritän vääntää ja kääntää teoreettisia käsitteitä arkikielelle ja avata vähän, millä tavalla tutkimuksessa ja opetuksessa esillä olevat käsitteet jäävät omaan arkeeni pyörimään. Kuvaan sellaisia tutkimukseen ja erityisesti teorioihin (!) liittyviä esimerkkejä, jotka eivät koskaan tule mahtumaan (tai edes muuten sopimaan) minkään tieteellisen julkaisun sekaan. Pohdinnat voivat hyödyttää esimerkiksi opiskelijaa, joka luennon tai lukemiston äärellä pohtii, että mitähän mikäkin siis oikeasti oikeassa elämässä tarkoittaa. Lisäksi tutkijan kirjoituspuuhassa haluaisi usein avata lausetta jos toistakin käytännöllisellä esimerkillä. Journal-artikkelien sanamäärä tulee kuitenkin helposti vastaan. Monet esimerkit jäävät ajatuksiin pyörimään ja ne mieluusti kirjottaisi jonnekin talteen.

Näiden arkisten pohdintojen sekaan palautan myös aiemmin näillä sivuilla olleita esitysten ja artikkelien tiivistelmiä ja kokoan pieniä tekstejä esityksistä ja luennoista. Alla kuitenkin tarkempaa tietoa tutkijasta.

Nykyinen työtehtävä: Varhaiskasvatuksen yliopisto-opettaja, Oulun yliopisto.

Aiemmin: Yliopisto-opettaja (varhaiskasvatus, psykologia, kasvatuspsykologia, kasvatustiede), ajoittain myös suunnittelija-koordinaattori varhaiskasvatuksen koulutushankkeissa eli siis yhteensä “kasvatustieteen sekatyöläinen” (kiitos M. Piispanen tästä termistä).

“Mitä teet nyt väitöksen jälkeen?” Ehkä vuoden sisällä eniten kuulemani kysymys: mikä väitöksen jälkeen. No, varmaankin viikkaan puhtaita pyykkejä, lähden hiihtämään tai jumppaan, katson elokuvan tai luen kirjaa (joka ei liity tutkimukseen, ainakaan suoraan). Leivon enemmän. Siinä kai niitä vastauksia. Koska teen päätoimisesti työkseni muuta kuin tutkimusta, niin työnkuvassa ei muutu juuri mikään. Muutosta tapahtuu (on tapahtunut tai olisi pitänyt tapahtua – riippuu keneltä kysytään) enemmän suhteessa vapaa-aikaan. Väitöksen jälkeen siis aika pitäisi riittää kokonaisuudessaan tässä elämässä paremmin. Lasten ei pitäisi nähdä äitiä tietokoneella kirjoittamassa iltaisin ja viikonloppuisin ainakaan kovin usein ja niin edelleen. Väitöksen jälkeen periaatteessa alkaa myös vapautua tilaa uusille tutkimusajatuksille, katsotaan mihin se johtaa.

Koulutuksesta: Peruskoulutukseltani olen KM eli kasvatustieteen maisteri (pääaineena varhaiskasvatus), VO eli varhaiskasvatuksen opettaja ja LO eli luokanopettaja. Maisterin tutkintoon sisältyy psykologian pitkä sivuaine. Opinnot tulivat päätökseen esikoisen syntymän aikoihin 2004. (Viilailin gradua tulostuskuntoon ja palautin kirjahyllyllisen kirjoja kirjastoon supistusten ollessa jo säännöllisiä. Eli aika täpärälle meni.) Virallisesti valmistuin vuonna 2005. (Jotenkin siinä vierähti 7 kuukautta uuteen vauva-arkeen sopeutuessa, kunnes sain sen gradun tuostettua oikeinpäin (!) vihreisiin kansiinsa.) Tohtoriopinnoissa jatkoin psykologian parissa, kasvatuspsykologian pääaineessa ja väitöskirja valmistui 2022.

Vähän työhistoriasta: Samoihin aikoihin maisterin tutkinnon valmistumisen kanssa aloitin sivutoimisen työn kasvatustieteen verkko-opetuksen parissa ja myöhemmin jatkoin kasvatuspsykologian, psykologian ja varhaiskasvatuksen opetuksessa yliopistolla. (Tähän pitkälti sivutoimiseen opetustyöhön ajauduin maisteriopintojen työharjoittelun kautta.) Yliopiston töiden ohessa olen käynyt myös ammatillisella puolella opettamassa sosionomi-, sairaanhoitaja-, lähihoitaja- ja lastenohjaajakoulutuksissa – aina varhaiskasvatuksen ja psykologian sisältöihin keskittyen. Välillä olen jakanut arkea lasten kanssa joko kotona tai päiväkodissa. Yliopistotyö on mahdollistanut opetustöiden ja tutkimuksen “harrastamisen” eri muodoissa siis myös muun (työ)elämän ohessa – myös siis äitiyslomilla ja hoitovapailla, eli hyvin samaan tyyliin, kuin moni aikuisopiskelija suorittaa omia opintojaan (“kaiken muun” ohessa).

Tutkimuksen kentällä olen kiinnostunut ihmisen arjesta ja toimijuudesta – sekä lapsen että aikuisen näkökulmasta. Julkaistut artikkelit käsittelevät muun muassa etäopiskelijan arkea ja monialaista yhteistyötä koulussa (ks. julkaisuluettelo). Pääkäsitteinä conduct of everyday life (arkielämä), toimijuus (agency), elämisen näyttämöt (life scenes), elämisen liikeradat (life trajectories). Lisäksi oma erityinen juttuni on tutkia kehityksen dynamiikkaa; kasvatuksessa ja vuorovaikutuksessa muotoutuvia toimintamahdollisuuksia – tiloja ja niiden rajoja (eli siis toimijuudelle avautuvaa ja rajautuvaa tilaa arjen kudelmassa). Väitöstutkimuksen aineistot kertoivat aikuisten arjesta, mutta opetuksessa ja väitöksen jälkeisessä arjessa (kuin myös teoriataustassa) painottuu hieman enemmän lapsuuden tutkimus.